Rautatiekalustomme
Dieselmoottorivaunu Dm7 "Lättähattu"
Keitele-Museon kaksi ensimmäistä Lättähattua hankittiin viimeisestä Jyväskylän ja Äänekosken välillä liikennöineestä vuorosta. Nykyisin museon omistuksessa on kolme moottorivaunua (Dm7) ja kaksi liitevaunua (Efiab), jotka ovat museon tärkeintä ja tunnetuinta kalustoa. Lähes kaikki museojunamatkat tehdään museon Lättähatuilla.
Museo matkasi vuonna 1994 Lättähatulla Petroskoihin, mikä oli historiallisesti merkittävä tapahtuma, sillä Lättähattu oli tuolloin ensimmäinen suomalainen matkustajajuna Venäjällä yli 40 vuoteen. Viime vuosina Lättähatulla on voinut matkata mm. Tuurin Kyläkaupalle ja Ähtärin Eläinpuistoon.
Teknisiä tietoja:
Valmistaja: Valmet
Lukumäärä 15 (Dm6) 197 (Dm7)
Valmistusvuodet 1954–1963
Museoitu 21 kpl
Numerointi 4000–4014 (Dm6) 4020–4216 (Dm7)
Istumapaikkoja 64
Huippunopeus 95 km/h (osassa 115 km/h)
Paino 15 – 18 t
Pituus 16 660 mm
Leveys 3 100 mm
Korkeus 3 400 mm
Pyörästö (1A)′(A1)′dm
Pyörän halkaisija 613 mm (Dm6), 790 mm (Dm7)
Moottori: Valmet 815 D
Koneteho 180 hv (130 kW)
Keitele-Museon kaksi ensimmäistä Lättähattua hankittiin viimeisestä Jyväskylän ja Äänekosken välillä liikennöineestä vuorosta. Nykyisin museon omistuksessa on kolme moottorivaunua (Dm7) ja kaksi liitevaunua (Efiab), jotka ovat museon tärkeintä ja tunnetuinta kalustoa. Lähes kaikki museojunamatkat tehdään museon Lättähatuilla.
Museo matkasi vuonna 1994 Lättähatulla Petroskoihin, mikä oli historiallisesti merkittävä tapahtuma, sillä Lättähattu oli tuolloin ensimmäinen suomalainen matkustajajuna Venäjällä yli 40 vuoteen. Viime vuosina Lättähatulla on voinut matkata mm. Tuurin Kyläkaupalle ja Ähtärin Eläinpuistoon.
Teknisiä tietoja:
Valmistaja: Valmet
Lukumäärä 15 (Dm6) 197 (Dm7)
Valmistusvuodet 1954–1963
Museoitu 21 kpl
Numerointi 4000–4014 (Dm6) 4020–4216 (Dm7)
Istumapaikkoja 64
Huippunopeus 95 km/h (osassa 115 km/h)
Paino 15 – 18 t
Pituus 16 660 mm
Leveys 3 100 mm
Korkeus 3 400 mm
Pyörästö (1A)′(A1)′dm
Pyörän halkaisija 613 mm (Dm6), 790 mm (Dm7)
Moottori: Valmet 815 D
Koneteho 180 hv (130 kW)
Höyryveturi Tk3
Pikku-Jumbo eli Tk3 numero 1132 on vuonna 1945 valmistunut kevyt tavaraliikenneveturi. Veturitallin vieressä on myös numero 1138, joka on valmistunut 1947.
Höyryveturi Tk3 1138 saapui museolle 1980-luvun lopulla. Tuolloin sitä käytettiin paikallaan pysyvän "Museojunan" veturina, johon kuului myös junanvaunukahvio. Nyt veturi on kuitenkin seissyt jo pitkään veturitallin kupeella odottamassa "parempia päiviä".
Höyryveturi Tk3 1132 saapui museolle Porvoosta vuonna 2016. Veturi on periaatteessa ajokuntoinen, mutta Keitele-Museon tavoitteena on kunnostaa veturi kunnolla liikennekuntoon. Veturille on suoritettu käyttöönottotarkastus ja sillä on ajettu lyhyttä ajoa ratapihalla.
Teknisiä tietoja:
Valmistaja Tampella
Valmistusvuodet 1927-53
Valmistettu yhteensä 161 kpl
Huippunopeus 60 km/h
Paino 51,8 + 26,4 t
Pituus 16 000 mm
Pyörästö 2-8-0 (1'D-3T)
Pyörästön pituus 12 660 mm
Suurin akselipaino 10,7 t
Pyörän halkaisija 1 270 mm
Vetovoima 9 550 kp = 94 kN
Pikku-Jumbo eli Tk3 numero 1132 on vuonna 1945 valmistunut kevyt tavaraliikenneveturi. Veturitallin vieressä on myös numero 1138, joka on valmistunut 1947.
Höyryveturi Tk3 1138 saapui museolle 1980-luvun lopulla. Tuolloin sitä käytettiin paikallaan pysyvän "Museojunan" veturina, johon kuului myös junanvaunukahvio. Nyt veturi on kuitenkin seissyt jo pitkään veturitallin kupeella odottamassa "parempia päiviä".
Höyryveturi Tk3 1132 saapui museolle Porvoosta vuonna 2016. Veturi on periaatteessa ajokuntoinen, mutta Keitele-Museon tavoitteena on kunnostaa veturi kunnolla liikennekuntoon. Veturille on suoritettu käyttöönottotarkastus ja sillä on ajettu lyhyttä ajoa ratapihalla.
Teknisiä tietoja:
Valmistaja Tampella
Valmistusvuodet 1927-53
Valmistettu yhteensä 161 kpl
Huippunopeus 60 km/h
Paino 51,8 + 26,4 t
Pituus 16 000 mm
Pyörästö 2-8-0 (1'D-3T)
Pyörästön pituus 12 660 mm
Suurin akselipaino 10,7 t
Pyörän halkaisija 1 270 mm
Vetovoima 9 550 kp = 94 kN
Veto-Jussi
Veto-Jussi eli Tve1 numero 436 on vuonna 1963 valmistunut dieselkäyttöinen vaihtoveturi, sarjansa viimeiseksi valmistunut.
Teknisiä tietoja:
Valmistaja Saalasti / Turengin Sokeritehtaan konepaja
Valmistusvuodet 1958-63
Valmistettu yhteensä 30 kpl
Huippunopeus 30 km/h
Paino 18,4 t
Pituus 7 150 mm, leveys 3 080 mm, korkeus 3 440 mm
Pyörästö B, pyörästön pituus 3 000 mm, pyörän halkaisija 960 mm
Suurin akselipaino 9,6 t
Vaihteisto Voith L 33 U
Moottori Deutz F8L-614, moottorin teho 115 hv
Veto-Jussi eli Tve1 numero 436 on vuonna 1963 valmistunut dieselkäyttöinen vaihtoveturi, sarjansa viimeiseksi valmistunut.
Teknisiä tietoja:
Valmistaja Saalasti / Turengin Sokeritehtaan konepaja
Valmistusvuodet 1958-63
Valmistettu yhteensä 30 kpl
Huippunopeus 30 km/h
Paino 18,4 t
Pituus 7 150 mm, leveys 3 080 mm, korkeus 3 440 mm
Pyörästö B, pyörästön pituus 3 000 mm, pyörän halkaisija 960 mm
Suurin akselipaino 9,6 t
Vaihteisto Voith L 33 U
Moottori Deutz F8L-614, moottorin teho 115 hv
Ratakuorma-auto Tka7
Tka7 numero 198
Teknisiä tietoja:
Valmistusvuosi: 1977-93
Valmistaja: VR Kuopion konepaja
Valmistettu 80 kpl
Akselijärjestys: B (kaksi akselia joista molemmat vetäviä)
Akselipaino: 16,0 t
Moottori: Scania D 11
Teho: 130 kW
Voimansiirto (mekaaninen): Clark
Pyörästön pituus: 6 300 mm
Pyörän halkaisija: 960 mm
Paino työkunnossa: 28,0 t
Suurin nopeus: 80 km/h
Tka7 numero 198
Teknisiä tietoja:
Valmistusvuosi: 1977-93
Valmistaja: VR Kuopion konepaja
Valmistettu 80 kpl
Akselijärjestys: B (kaksi akselia joista molemmat vetäviä)
Akselipaino: 16,0 t
Moottori: Scania D 11
Teho: 130 kW
Voimansiirto (mekaaninen): Clark
Pyörästön pituus: 6 300 mm
Pyörän halkaisija: 960 mm
Paino työkunnossa: 28,0 t
Suurin nopeus: 80 km/h
Raiteentarkastusvaunu Et-66 "Emma"
Museon raiteentarkastusvaunu, tuttavallisemmin Emma, seisoi Imatrankoskella odottamassa romutusta, kun Keitele-Museolla saatiin vihiä tästä harvinaislaatuisesta yksilöstä. Emma haluttiin pelastaa, joten museon väki suuntasi hakemaan sitä tammikuussa 2020. Emman kaltaisia raiteentarkastusvaunuja valmistettiin vain tilauksesta, minkä vuoksi juuri tämä Emma on ainoa laatuaan.
Raiteentarkastusvaunut ovat olleet hyvin suljettua maailmaa eikä niihin ole päästetty ulkopuolisia. Nyt sellaisen kyytiin on kuitenkin mahdollista päästä! Keitele-Museolla Emma on ollut mukana avointen ovien päivissä, joissa sen sisätiloihin pääsee tutustumaan ja halutessaan sen kyydissä pääsee myös pienelle ajelulle museon ratapihalla.
Raiteentarkastusvaunut ovat olleet hyvin suljettua maailmaa eikä niihin ole päästetty ulkopuolisia. Nyt sellaisen kyytiin on kuitenkin mahdollista päästä! Keitele-Museolla Emma on ollut mukana avointen ovien päivissä, joissa sen sisätiloihin pääsee tutustumaan ja halutessaan sen kyydissä pääsee myös pienelle ajelulle museon ratapihalla.
Tekniset tiedot:
Huippunopeus 100 km/h
Paino 36.5 t
Pituus 14.5 mm
Museon raiteentarkastusvaunu, tuttavallisemmin Emma, seisoi Imatrankoskella odottamassa romutusta, kun Keitele-Museolla saatiin vihiä tästä harvinaislaatuisesta yksilöstä. Emma haluttiin pelastaa, joten museon väki suuntasi hakemaan sitä tammikuussa 2020. Emman kaltaisia raiteentarkastusvaunuja valmistettiin vain tilauksesta, minkä vuoksi juuri tämä Emma on ainoa laatuaan.
Raiteentarkastusvaunut ovat olleet hyvin suljettua maailmaa eikä niihin ole päästetty ulkopuolisia. Nyt sellaisen kyytiin on kuitenkin mahdollista päästä! Keitele-Museolla Emma on ollut mukana avointen ovien päivissä, joissa sen sisätiloihin pääsee tutustumaan ja halutessaan sen kyydissä pääsee myös pienelle ajelulle museon ratapihalla.
Raiteentarkastusvaunut ovat olleet hyvin suljettua maailmaa eikä niihin ole päästetty ulkopuolisia. Nyt sellaisen kyytiin on kuitenkin mahdollista päästä! Keitele-Museolla Emma on ollut mukana avointen ovien päivissä, joissa sen sisätiloihin pääsee tutustumaan ja halutessaan sen kyydissä pääsee myös pienelle ajelulle museon ratapihalla.
Tekniset tiedot:
Huippunopeus 100 km/h
Paino 36.5 t
Pituus 14.5 mm
Rata-auto Rau-2
odottelee kunnostusta veturitallissa.
odottelee kunnostusta veturitallissa.
Resiina
Museolla on useampi kolmipyöräresiina, joista kaksi on tällä hetkellä ajokunnossa ja loput kunnostettavana. Osa resiinoista on yksipaikkaisia ja osassa on istuin myös matkustajalle. Resiinoilla pääsee ajamaan mm. avointen ovien päivinä.
Museolla on useampi kolmipyöräresiina, joista kaksi on tällä hetkellä ajokunnossa ja loput kunnostettavana. Osa resiinoista on yksipaikkaisia ja osassa on istuin myös matkustajalle. Resiinoilla pääsee ajamaan mm. avointen ovien päivinä.
Efiti 23658 konduktööri- ja invavaunu
Museo hankki kalustoonsa Suomen ensimmäisen museoitavan konduktööri- ja invavaunun kesällä 2020. Vaunu on varustettu invanostimilla molemmin puolin.Vaunun varusteena on erikoispyörätuoli jolla pääsee liikkumaan vaikka ravintolavaunuun.
Museo hankki kalustoonsa Suomen ensimmäisen museoitavan konduktööri- ja invavaunun kesällä 2020. Vaunu on varustettu invanostimilla molemmin puolin.Vaunun varusteena on erikoispyörätuoli jolla pääsee liikkumaan vaikka ravintolavaunuun.
Ravintolavaunu Rk 27820 Kultainen kulkuri
Kesällä 2020 museo hankki kalustoonsa ravintolavaunun joka toimii avoimien ovien aikana kahvilana Suolahden Wanhan aseman ratapihalla. Vaunua voi vuokrata ratapihalla tai tilata Tka-7-vetoisena omaan käyttöön rataverkolla.
Kesällä 2020 museo hankki kalustoonsa ravintolavaunun joka toimii avoimien ovien aikana kahvilana Suolahden Wanhan aseman ratapihalla. Vaunua voi vuokrata ratapihalla tai tilata Tka-7-vetoisena omaan käyttöön rataverkolla.
Makuuvaunu Cemt
Museo omistaa teräskoriset makuuvaunut 24056 ja 24057.
Museo omistaa teräskoriset makuuvaunut 24056 ja 24057.
Postivaunu Po 9841
Postivaunu tuli Keitele-Museolle vuonna 1993. Se on ollut mukana monissa tapahtumissa, joissa sitä on mm. esitelty ja vedetty höyryveturin perässä. Viimeisimpänä postivaunu on ollut mukana Suolahden Wanhan Aseman 120-vuotisjuhlassa. Museolla ollessaan se on kunnostettu muutamaan kertaan mm. maalaamalla.
Postivaunu tuli Keitele-Museolle vuonna 1993. Se on ollut mukana monissa tapahtumissa, joissa sitä on mm. esitelty ja vedetty höyryveturin perässä. Viimeisimpänä postivaunu on ollut mukana Suolahden Wanhan Aseman 120-vuotisjuhlassa. Museolla ollessaan se on kunnostettu muutamaan kertaan mm. maalaamalla.
Vankivaunu Not 3043
Vankivaunu saapui museolle 1990-luvun alussa. Se toimi aikoinaan näyttelyvaununa, jota pääsi tutkimaan myös sisältä. Tällä hetkellä vankivaunu odottaa kunnostusta ratapihalla.
Vankivaunu saapui museolle 1990-luvun alussa. Se toimi aikoinaan näyttelyvaununa, jota pääsi tutkimaan myös sisältä. Tällä hetkellä vankivaunu odottaa kunnostusta ratapihalla.
Lisäksi
museolla on useita tavaravaunuja.
museolla on useita tavaravaunuja.
Otamme vastaan
rautatieaiheista materiaalia.
rautatieaiheista materiaalia.
